Luin Kotimaa-lehdestä koskettavan danan: Ny-

kyinen levottomuus seurakunnissa ei ole pyhää

levottomuutta vaan seurakunnan vaistonvarais-

ta liikehtimistä elämän leivän puuttumisen täh-

den.

Näin asia on.Me emme voi tehdä sitä tyhjäk-

si.Olemme kadottaneet evankeliumin.Valitetta-

van usein saarnamme ja puheemme seurakunnan

edessä hienoja esitelmiä, mutta sanoma

puuttuu.Sana Pyhästä Hengestä ja veren voima-

ta kaikuu perin harvoin kirkossamme ja seura-

tuvissamme.Ne ovat kuitenkin elämän leivän elementit.

Jos seurakunnan ruokapöytä katetaan

näillä leivillä, levottomuus  rauhoittuu ja seura-

kuntaväen kaunistaa harras, syvä  ja autuas tyy-

tyväisyys.Vaikka katamme seurakunnan pöydän 

kuinka  ajanmukaisesti, seurakunta ei tule ravituk-

si, jos siitä puuttuu taivaallinen ruoka.Hengelli-

sen ravinnon puutteessa leiri avaa ovenda viholli-

sen salakavalille voimille.Alttaritulet sammuvat,

ja Jumalan puutarja kasvaa nokkosia.Meillä on

Jumalan edessä vastuu siitä, kuinka olemme seu-

rakunnan pöydän kattaneet.

Taivaallinen Isä, seurakunnan Herra, pe pap-

pisi autuudella ja paina kädelläsi meitä juomaan

elämän veden virrasta, sielujen tähden.

Hilja Aaltonen